This content is private or does not exist.

-

INFO

Sekstantti Sekstantti on optinen laite, jota käytettiin laivan sijaintia määriteltäessä. Sekstantin avulla mitattiin kulma aurinkoon, kuuhun ja ns. kiintotähtiin. Kun kulma suhteutettiin merenkulkutaulukoiden tietoihin, voitiin laskea laivan sijainti. Klintin merenkulkutaulukko vuodelta 1862 löytyy kapteenin pöydältä. Kuvassa oleva, Christinestad-nimisen parkin varusteisiin kuulunut sekstantti on kokenut haaksirikon, kun laiva purjehti sakeassa sumussa karille Kristiinankaupungin edustalla keväällä 1869. Kapteeni Tötterman ja laivan koko miehistö pelastuivat, ja sekstanttikin säilyi. Laiva saatiin myöhemmin pelastettua ja korjattua. Kristiinankaupungin merimuseo

Kronometri Kronometri on erittäin tarkka kello, jota tarvittiin yhdessä sekstantin kanssa laivan sijaintia määriteltäessä. Se oli laitteena erittäin kallis, ja sitä jouduttiin tavan takaa myös säätämään ja tarkistamaan. Suuremmissa satamissa oli ns. aikapallo, joka helpotti kronometrien tarkistusta. Joka päivä, viisi minuuttia ennen puoltapäivää, aikapallo nostettiin korkean maston tai pylvään nokkaan. Sieltä sen annettiin pudota maahan tasan kello 12, jolloin satamassa olevat alukset saattoivat tarkistaa kronometrejään. Kristiinankaupungin merimuseo

Kompassi Kompassi on instrumentti, joka näyttää, missä suunnassa on pohjoinen. Kompassia käytettiin yhdessä sekstantin, kronometrin ja merikortin kanssa merellä navigoidessa eli laivan sijaintia määriteltäessä ja satamaan suunnistettaessa. Kristiinankaupungin merimuseo

Harppi Harppia käytettiin etäisyyksien mittaamiseen merikortilla. Kristiinankaupungin merimuseo

Laivapäiväkirja Laivapäiväkirjaan merkittiin tietoja mm. laivan sijainnista, vauhdista, kulkusyvyydestä ja purjeistuksesta sekä tuulen voimakkuudesta ja yleensäkin säästä. Kun alus oli satamassa, päiväkirjaan merkittiin lastin purkaukseen ja lastaukseen liittyviä tietoja sekä laivan mahdolliset korjaustarpeet. Miehistön käytöksestä syntyi niin ikään päiväkirjamerkintöjä. Jos joku oli esim. karannut laivalta tai sairastunut, asiasta kirjoitettiin päiväkirjaan. Laivapäiväkirjat yleistyivät Suomessa 1850-luvulla. Ne otettiin ensimmäiseksi käyttöön Suomen laivavakuutusyhdistyksen (Sjöassuransföreningen i Finland) vakuuttamilla laivoilla. Jos laivalle sattui matkan aikana onnettomuus ja omistaja haki vakuutuksesta korvausta, oli eduksi, että matkan aikaisista tapahtumista oli tallentunut niin paljon kirjallista tietoa kuin mahdollista. Kristiinankaupungin merimuseo

Kalebassi Kalebassi on valmistettu trooppisilla alueilla kasvavan pallokurpitsan kovasta kuoresta. Kuorta käytettiin mm. säilytysastiana sekä musiikkisoitinten aihiona. Kuvan kauniisti koristeltu kalebassi on todennäköisesti tuliainen joltakin kapteenin tekemältä matkalta. Kristiinankaupungin merimuseo

Koralli Koralli oli tyypillinen merimiehen tuoma lahja, tuliainen kaukomailta. Kristiinankaupungin merimuseo

Putkikiikari Putkikiikari keksittiin ilmeisesti Hollannissa 1500-luvulla. Sitä käytettiin laivoilla yleisesti 1800-luvulla. Kuvassa oleva kiikari on kuulunut kapteeni Carl Julius Lundgrenille. Ollessaan Express-nimisen kristiinalaisaluksen kapteenina hän oli mukana pelastamassa miehiä uppoavalta englantilaisalukselta. Koko miehistö saatiin pelastetuksi ja kapteeni Lundgren sai urotyöstä kiitokseksi putkikiikarin. Kristiinankaupungin merimuseo

Klintin merenkulkutaulukko (Klints nautiska tabeller) Taulukkoa käytetään yhdessä sekstantin kanssa aluksen sijaintia määriteltäessä. Kuvassa oleva painos on vuodelta 1862. Kristiinankaupungin merimuseo

Rinnakkaisviivain Rinnakkaisviivainta käytettiin, kun merikortilla otettiin kurssi eli päätettiin, mitä reittiä lähdettäisiin purjehtimaan kohti määräsatamaa. Kristiinankaupungin merimuseo

Laivakello Laivakello näyttää pitkälti samanlaiselta kuin maalla käytettävät kellot. Näkyvin ero on se, että kello kiinnitetään sekä ylä- että alaosasta. Se ei siis pääse heilumaan, kun laiva keinuu. Osa laivakelloista löi sekä tasa- että puolitunnein. Niitä käytettiin vahtivuorojen eli miehistön työvuorojen seurannassa. Vahtivuoro kesti tavallisesti neljä tuntia. Ensimmäisen puolituntisen jälkeen kello löi kerran, toisen puolituntisen jälkeen kaksi kertaa ja niin edelleen. Kun neljän tunnin vahtivuoro oli päätöksessä, kello löi kahdeksan kertaa. Kristiinankaupungin merimuseo

Merikortti Merikortti on merialueesta laadittu kartta. Siihen on merkitty mantereen ja saarten ääriviivat, merensyvyys, merenpohjan muodot, majakat, merimerkit ja poijut sekä saarten ja tunnettujen karikoiden nimet. Merikortti on piirretty aina tietyn mittakaavan mukaan, eli merikortin mitat noudattavat yhtä ja samaa mittakaavaa. Kristiinankaupungin merimuseo

Sigyn Kolmimastoparkki Sigyn rakennettiin 1880-luvulla Göteborgissa. Sigyn on viimeinen Göteborgin vanhalta telakalta vesille laskettu laiva, sillä purjelaivat – etenkin puiset purjelaivat – rupesivat 1800-luvun lopulla käymään jo auttamattoman vanhanaikaisiksi. Siitä huolimatta Sigyn purjehti maailman valtamerillä viitisenkymmentä vuotta ylittäen Atlantin peräti 56 kertaa. Sigyn teki myös seitsemän matkaa Etelä-Afrikkaan ja kävi kerran peräti Siamissa eli nykyisessä Thaimaassa. Enimmäkseen Sigyn vei puuta ja puutavaraa, mutta ruumassa saattoi olla myös kahvia, suolaa tai hiiltä. Vuonna 1939 Sigyn ostettiin museolaivaksi Turkuun, ja museolaivana se on edelleenkin. Sigyn on maailman viimeinen puurakenteinen kauppalaiva, joka on purjehtinut valtameriliikenteessä eli eri maanosien välissä. Aluksen omistaa nykyään Museolaiva Sigynin säätiö. Sigyn v. 1899. Merihistorian laitos / Åbo Akademi

    Please rotate the device into landscape mode and insert into your VR headset.