This content is private or does not exist.

-

INFO

Sihti Sihti on valmistettu kehykseen pingotetusta lehmän utareesta, johon on tehty reikiä. Kun sihtiin kaadetaan esimerkiksi jauhoja, hienommat osat tippuvat alla olevaan astiaan, kun taas karkeammat osat jäävät sihtiin. Tarkoitukseen käytettiin lehmän utaretta siksi, että se oli helppo pingottaa kehykseen. Kun talossa teurastettiin eläin, hyödynnettiin tarkasti sen eri osia, myös lehmän utareita. Kuvassa oleva sihti on vuodelta 1852. Kehyksessä on puumerkkejä. Sihtiä on käytetty perunajauhojen sihtaamiseen. Brinkenin museo

Härkin Härkin on vanhan ajan keittiötyökalu, eräänlainen hämmennysväline, joka valmistettiin tiheäoksaisen kuusen tai männyn latvasta. (Työkalusta on käytetty myös nimitystä hierin ja hierrin.) Puu kuorittiin, ja härkintä käytettiin esimerkiksi puuroa hämmentäessä. Kun härkintä pyöritettiin kämmenten välissä, se toimi vispilänä. Kuvassa oleva härkin on valmistettu kuusenlatvasta, jossa on viisi oksahaaraa. Brinkenin museo

Card

Vyyhdinpuu Kun villa oli kehrätty, langasta tehtiin vielä vyyhti. Se tapahtui vyyhdinpuun avulla. Lanka kiinnitettiin puuristiin, minkä jälkeen laitetta pyöritettiin, jolloin lanka kerääntyi puuristille. Vyyhdinpuun kello on laskin, joka seuraa pyöritettyjen kierrosten lukumäärää. 60 kierrosta vastaa yhtä pasmaa. Lankavyyhteen tarvittiin kymmentä pasmaa. Lankavyyhti voitiin tämän jälkeen pestä ja värjätä ilman pelkoa langan sotkeutumisesta. Granösundin saaristolaismuseo

Juustoleipä Maitoa ja juoksutetta (tavallisesti kuivatettua vasikan juoksutusmahaa) lämmitettiin padassa, kunnes maito ja juustomassa alkoivat erottua. Juustomassa nostettiin padasta, minkä jälkeen siihen lisättiin suolaa. Sen jälkeen juustomassa asetettiin juustolaudalle. Granösundin saaristolaismuseo

Card

Card

Card

Juustolauta Juustolautaa käytettiin leipäjuuston valmistuksessa. Juustomassa asetettiin juustolaudalle ja nostettiin niin lähelle tulta, että leipäjuusto alkoi paistua. Lautaa käännettiin kypsennyksen aikana pari kertaa, jolloin leipäjuusto sai tasaisen värin. Granösundin saaristolaismuseo

Rukki Lampaista keritty villa karstattiin, minkä jälkeen se kehrättiin langaksi. Siihen käytettiin rukkia, joka yleistyi Pohjanmaalla 1800-luvulla. Rukin pyörä laitetaan liikkeelle polkimen avulla. Pyörä pyörittää lyhtyä, jolle lanka kerääntyy. Lankaa kehrättiin tavallisesti villasta tai pellavasta, mutta lankaa saatettiin valmistaa myös esimerkiksi hampusta tai nokkosesta. Kuvan rukki on vuodelta 1894. Se on kaiverruksen mukaan kuulunut Wendla Sofia Eriks Dåtter Fågelklo -nimiselle naiselle. Granösundin saaristolaismuseo

Karstat Ennen kehräämistä villa on karstattava. Villan kuidut kammataan silloin yhdensuuntaisiksi samalla, kun villasta poistetaan mahdollinen lika ja takut. Karsta on tiheäpiikkinen puinen harja, jonka piikit ovat rautalankaa. Karstoja käytettiin aina pareittain. Granösundin saaristolaismuseo

Voikirnu Maidosta valmistettiin voita voikirnun avulla. Ensin maidosta erotettiin kerma. Tämä tapahtui tavallisesti siten, että maito laitettiin noin vuorokaudeksi viileään seisomaan, jolloin kerma nousi pinnalle ja oli pois kuorittavissa. Sen jälkeen kerma kaadettiin voikirnuun. Voikirnun mäntää liikuteltiin ylös alas, kunnes kerma muuttui rakeiseksi ja alkoi saostua. Voikirnussa syntyi paitsi voita myös kirnupiimää, joka juotiin tai käytettiin leivonnassa. Voi huuhdeltiin vedellä, minkä jälkeen siihen lisättiin vielä suolaa. Voi oli kauppatavaraa. Monet perheet saivat pienen lisätienestin myymällä torilla voita. Granösundin saaristolaismuseo

    Please rotate the device into landscape mode and insert into your VR headset.