This content is private or does not exist.

-

INFO

Ensimmäisen lasi-ihmisen kehitti mallirakentaja Franz Tschakert jo vuonna 1927 Saksan Terveydenhoitomuseossa; Malli mahdollisti yksittäisten elinten esittelyn sijaan kokonaisen ihmiskehon esittämisen, missä kaikki olennaiset kehon raken-teet olivat läpinäkyvän pinnan alla nähtävinä oikeilla paikoillaan luonnollisen kokoisina. Vuonna 1930, toisen kansainvälisen terveydenhoitonäyttelyn yhteydessä, esiteltiin Lasimies ensimmäisen kerran julkisuudessa. Terveydenhoitomuseon työntekijä muisteli lähes pyhää tunnelmaa äänieristetyssä huoneessa, missä nukke tuolloin esiteltiin: ”Kun huone sitten pi-mennettiin täydellisesti ja sisäelimet, alkaen sydämestä, yksi toisensa jälkeen alkoivat loistaa, melodisen äänen selostaessa tapahtumaa äänilevyltä, olivat vieraat lumoutuneita ihmiskehon yksityiskohtaisesta kuvauksesta. Lasi-ihminen oli kehittämisensä aikoihin tekninen ja tieteellinen sensaatio: Ihmiskehon verisuonet, hermot ja elimet tulivat näkyviin ilman, että ihoa olisi tarvinnut leikata auki. Se merkit-si edistysaskelta vuosisatoja vanhassa perinteessä saada ihmisen anatomia nähtäville, minkä 16. vuosisadan suureet taiteilijat kuten Dürer, Tizian, Michelangelo tai Vesalius olivat aloittaneet. Mutta lasi-ihminen oli myös pedagoginen jatko pioneerityölle mitä oli tehnyt Wilhelm Condrad Röntgenin, joka 1895 keksi ns ”X-säteen” ja oli tehnyt kehon läpinäkyväksi lääketie-teelliseen tarkoitukseen. Vuosina 1928 – 1945 valmistettiin Dresdenissä tiettävästi yhdeksän lasi-ihmistä, joita esiteltiin kaikkialla maailmassa, kuten esim 1933 Chicagon maailmannäyttelyssä, 1934 Buffalon tiede-museossa, 1935 näyttelyssä ”Elämän ihme”, 1936 näyttelyssä ”Äiti ja lapsi” Tukholmassa ja Pariisin maailmannäyttelyssä; 1936 valmistettiin ensimmäinen Lasinainen New Yorkin Tiede-museota varten. 1949 aloitettiin lasi-ihmisten valmistus uudelleen Saksan Terveydenhoitomuseossa. Yhden kappaleen valmistukseen tarvittiin 1800 työtuntia. Koska sellofaani vuosien mittaan tummeni, käytettiin myöhempinä vuosina läpinäkyvänä pintana akryylilasia. Luusto valettiin alumiinista ja yli neljälläkymmenellä loistevalolla valaistua sisäelintä valmistettiin muovista. Hermoradat ja verisuonet tehtiin kiertämällä 0,2 mm paksua johtoa yhteispituudeltaan yli 12 kilometriä. Toisen maailmansodan jälkeinen tuotanto sisälsi viisi hevosta, kahdeksan lehmää ja yhteensä 56 miestä, 68 naista sekä yhden raskaana olevan naisen.

Go to post Go to post

Card

Työympäristö ennen Wanhaan -valokuvanäyttely esittelee minkälaisissa teollisissa työympäristöissä Suomessa entisaikaan työskenneltiin. Sarja etenee 1920-luvulta aina 1940-lukuun asti.

Card

Vera Augusta Hjelt (13. elokuuta 1857 Turku – 23. huhtikuuta 1947 Helsinki) oli suomalainen työsuojelun uranuurtaja, joka toimi Suomen ensimmäisenä naispuolisena ammattientarkastajana (1903–1917).

Työsuojeluhallinnon oppaat on laadittu helposti näytöllä selattavaksi verkkojulkaisuiksi ja niistä on saatavissa myös kevyempi pdf-versio, joka voidaan tulostaa A4-koossa.

    Please rotate the device into landscape mode and insert into your VR headset.